Traakian Suflin surumielinen Ánt amán pallikári on kerronnallinen Tapinós -laulutanssi.Sitä tanssitaan arvokkaasti jonossa 12-vuotiaiden urhojen muistoksi. Tanssinjohtajana toimii vanhin mies, muut seuraavat ikäjärjestyksessä. Tapinós on ns. labyrinttitanssi.
Makedonialainen Antikristos on vastakkain tanssittava paritanssi. Antikristoksia on useita erilaisia, näiden muutoin saman nimisten tanssien nimeen voi siksi olla lisätty järjestysnumero.
Traakialainen naisten rivitanssi Baiduska on nimetty sille tyypillisen askelluksensa mukaan. Paimenhuilun säestämä nopea poljento ja sivuille 'sahaava' liike ovat sille ominaiset.
Ballos on kaikkialla saaristossa yleinen lyyrinen paritanssi. Tanssissa vuorottelevat niin avopiiri kuin vastakkain tanssittavat paritanssi -osuudet. Ballos on levinnyt laajalle alueelle Joonian väestön uudelleen sijoituksen kautta.
Kefalonian saaren Ballokselle on tunnusomaista vaikeahko hyppelehtivä askelikko ja musiikki, joka eroaa muiden saarten Balloksista.
Ipiroslainen Fezodervénagas on keikistelevä naisten tanssi. Turkkilaisiin viittaava nimi tarkoittaa päällikköä fetsissään.
Makedonian tunnetuin miesten tanssi on Gaida. Tanssin alku on hidas, mutta se nopeutuu loppuaan kohti. Gaida on nimetty sitä säestävän soittimen mukaan.
Kreetan Haniasta kotoisin oleva Haniótikos on hillitty, mutta mukaansatempaava tanssi. Perusaskeleen lisäksi tanssiin liittyy monia vaikeita kuvioita ja näyttäviä sooloja.
Kaupunkilaistanssi Hasapikosta tanssitaan kaikkialla Kreikassa. Hasapikosin kuvioilla parhaat kaverukset ilmentävät yhteenkuuluvuuttaan. Hasápis tarkoittaa teurastajaa. Alkuperin se on ollut teurastajien tanssi Konstantinopolista.
Riehakas yleiskreikkalainen kaupunkitanssi Hasaposervikos on oikeastaan nopeatempoinen Hasapikos. Tanssin nimi viittaa vauhdikkuuteen, joka on ollut ominaista serbialaisille tansseille.
Traakialainen tanssi Horos sta tessera on saanut nimensä perusaskelkuvionsa nelivaiheisuudesta. Tanssi on monikuvioinen ja vaihteleva.
Makedonialaisessa vauhdikkaassa Hromastistá tsurápia -tanssissa on kiemurteleva tanssijoiden jono. Sen tunnusmerkkejä ovat mm. "menevämpi matka-askel" ja edestakainen askelikko.
Tämä tiivistahtinen hyppytanssi on kotoisin Ikarian saarelta, Egeanmeren saaristosta. Ikariotikoksia on useita erilaisia paikallisia muunnelmia.
Peloponnesoksen perinteestä syntynyt yleiskreikkalainen Kalamatianós on kehittynyt Sirtósista. Kreetalaista Kalamatianósia tanssitaan hyppelehtien.
Thessalian tasankojen Karaguna -heimon mukaan nimettyä Karagunaa tanssitaan flirttaillen parijonossa. Karagunan tahtilaji muuttuu kesken tanssin.
Turkkilaisperäisen nimen omaava Karsilamas on samaa alkuperää kuin Makedonian Antikristos. Keimaileva kaupunkilaistanssi Karsilamas on vastakkain tanssittava paritanssi, jossa käytetään liinaa.
Iloinen Traakian Kastrinós on eräs Itä-Romylian tunnetuimmista tansseista. Se on nopeatempoinen piiritanssi, jossa käsien ja jalkojen yhtäaikaiset liikkeet sekä naisten ja miesten askelkuviot vaihtelevat vauhdikkaasti. Kastrinós tarkoittaa linnoitusta.
Kerkiraikos on korfulainen naisten tanssi, mistä sen nimikin tulee; Kerkira on Korfun kreikkalainen nimi. Joonian saarten tansseista löytyy italialaisia vaikutteita.
Kotsari on hypähtelevä ja terävästi nytkähtelevä Pontoslainen tanssi, jossa käytetään hartiaotetta ja kantapolkaisuja. Kotch tarkoittaa korkoa. Kreikan pontoslaisten kulttuuri on saanut vaikutteita Mustan meren alueelta.
Traakialainen Kutsos on piiritanssi, joka on saanut nimensä erikoisen, onnahtavan perusaskeleensa mukaan. Miesten kuviot ovat siinä näyttäviä.
Kreetalainen Maleviziótikos on vauhdikas rivitanssi, jossa liikutaan tanssien eteen ja taakse. Miehet esittävät usein näyttäviä tanssisooloja hyppyineen ja läimäytyksineen. Naisten soolot ovat miesten kuvioita huomattavasti hillitympiä.
Traakialaisen Mandilatós -tanssin nimi tulee naisten tanssissa keimailuun käyttämästä liinasta. Parien keimailun lisäksi sekä naisten että miesten soolo-osuudet ovat tunnusomaisia tälle monipuolisen askelkuvioinnin omaavalle tanssille.
Kalimnokselainen Mihanikós on sienensukeltajien tanssi Egeanmeren saaristosta. Siinä sukeltajataudin runtelema mies tempautuu rytmin vallassa tanssimaan heittäen keppinsä pois.
Makedonialainen Nikolos on keikistelevä naisten rivitanssi, jota tanssitaan edestakaisin sekä eteen-taakse -kuviolla.
Makedonialainen Partalos on tempoltaan rauhallinen Sta tria -tanssi.
Kreetalainen Pentozalis on "viisiaskel" -tanssi, jonka avulla sotilaat ylläpitivät kuntoaan. Näyttävä tanssi on vaikea ja sisältää paljon kuvioita.
Peltopyystä nimensä saanut Rodoksen Pidihtos on nopeatempoinen hyppytanssi, jossa on edestakaisin tanssittava askelikko. Vaihtelua tuo piiritanssin kanssa vuorotteleva parien runsas kuviointi.
Pontoslainen Pipilomátena on rivitanssi, jota tanssitaan osin pareittain. Sen kreetalainen versio Patúla on saanut nimensä tanssiin kuuluvista polkaisusta.
Pontoslainen Seranitsa on rivissä tanssittava tanssi, johon sivusuuntaisen perusaskeleen lisäksi kuuluu monia kuvioita ja itämaista yläruumiin väristelyä. Pontoslaisten tanssien rytmi on vaikea, mikä tekee niistä haastavia.
Pontoslainen Serra on hurja soidintanssi, johon kuuluu hartioiden väristelyä ja korkeita hyppyjä. Sitä jatketaan usein veitsitanssilla. Serra on nimetty Sera -joenvarren kylän mukaan.
Traakian maakunnan länsikolkan omaleimaisesta Itä-Romyliasta tuleva nopeatempoinen Sfarlis on piirissä tanssittava tanssi. Jalkatyö nopeine käänteineen ja kopautuksineen on näyttävää.
Rodoksen Spervéri on naisten häätanssi, joka on saanut nimensä vuoteen uutimista. Keimaileva edestakainen askeltaminen ja pyyhkäisyt tekevät siitä perinaisellisen tanssin.
Makedonialaista Síatistan naisten tanssia Stamulua tanssitaan kaikkialla manner-Kreikassa. Edestakainen liikkuvassa Stamulussa vuorottelevat keimailevan hidas osuus ja hypähtävää juoksua muistuttava nopeampi osuus.
Sta tria -tanssityypin nimi tulee sen kolmivaiheisesta askelikosta. Sta tria -tansseja on useita; nimessä on yleensä siksi myös version syntypaikka.
Susta on saanut nimensä ajopelien jousista, joiden liikettä tanssijoiden polvien joustaminen jäljittelee. Rodoksen Susta on piiritanssi.
Kreetalainen Susta on paritanssi, jossa on monipuoliset kuviot.
Rodoksen Simin saarella on oma Sustansa, jonka askellus on kreetalainen. Simin Susta on piiritanssi, jota tanssitaan paria houkutellen, irrallaan.
Trapanistós baidúska
Sekä Makedoniassa, että Traakiassa tanssittava Trapanistos baiduska on vauhdikas rivitanssi, jossa liikutaan 8-askeleella suunnikkaan muodossa. Voimakas käsien käyttö on tanssille tyypillistä.
Peloponnesoslainen Tsakónikos on arvokas ja verkainen tanssi, jossa tanssinjohtajan johdolla tanssijoiden mutkitteleva jono keritään ja puretaan.
Yleiskreikkalainen Tsamikos on miehuutta korostava kaartilaisten ja partisaanien tanssi, jossa tanssijat saavat näyttää taituruuttaan akrobaattisin hypyin, voltein tai tasapainotteluin, jalanläimäyksin ja kannustushuudahduksin.
Kappadokialainen Tsiftetéli on kreikkalaista alkuperää oleva vatsatanssi, jonka turkinkielinen nimi tarkoittaa soittimen parikieltä. Kaupunkitansseihin luettava nyky Tsiftetéli on aistillinen paritanssi, jota voivat tanssia myös naiset tai miehet keskenään.
Ipiroslaisen Pogonin alueelta tulevan Pogonisios -tanssin versiona tunnettu Vasilikos perustuu samannimiseen lauluun. Tähän kaksivaiheiseen tanssiin sisältyy nopeatempoinen hyppelyosio.
Kaupunkilaistanssi Zeibekikos on kaarteleva, miehen tuntoja kuvaava ja persoonakohtainen yksintanssi, johon kuuluu akrobatiaa sekä kannustushuutoja. Alunperin se on Kappadokian rannikon Zeibeekki -heimon miesten miehinen tanssi.
Kyproslaiset Zeibekikokset ovat irrallaan tanssittavia rivi- tai kehätansseja. Niitä on useita eri nimisiä, myös järjestysnumeroituja. Kyproksen Zeibekikokset ovat vanhempaa perua kuin kaupunkilastanssi Zeibekikos. Zeybek tarkoittaa lyhyitä pussihousuja.
Traakialainen Zonaradikos on nopeatempoinen vyötanssi, jossa tanssijat pitävät toisiaan vöistä. Zonaradikosissa tanssijoiden jono keritään keräksi, jonka tanssinjohtaja purkaa. Alkuperäinen vyöote on nykyisin jo harvemmin käytetty ote.